maanantai 30. tammikuuta 2012

Keppari 2-vuotiaalle


Tytön 2-vuotissynttärit on juhlittu ja lahjaksi askartelin keppihevosen. Aiheen trendikkyys selvisi minulle vasta, kun aloin etsimään vinkkejä netistä. En ollut lainkaan selvillä vallitsevasta keppihevosvillityksestä, enkä ollut edes kuullut nimeä "keppari". Ilmeisesti tämä on nyt kuitenkin muotijuttu ja hyviä ideakuviakin löytyi siis pilvin pimein. Kaavaan katsoin vinkkejä täältä, mutta lopulta muokkasin mallia jonkun verran.


Tytön omat toiveet olivat sininen väri ja mustat silmät. Annoinkin hänen valita kankaan kaapista löytyvistä sinisistä vaihtoehdoista. Tyttö päätyi tällaiseen vanhaan kirpparilta löytyneeseen retroverhoon, joka sopikin heppaan aika hauskasti. Täytteeksi laitoin vanua.


Silmät tein askarteluhuovasta ja mustista napeista. Harja on valkoisesta trikoomatonkuteesta. Samasta kuteesta virkkasin päällisen keppiin, joka oli lyhennetty harjanvarsi. Ajattelin, että jollain pehmeällä päällystetty keppi olisi kivemman tuntuinen ratsastajalle ja myös hellävaraisempi lattioille ja muille pinnoille. Tämä olikin mielestäni aika hyvä tekniikka tähän. Virkkasin 5 ketjusilmukan lenkin ja sitten vaan spiraalina pitkän putkilon, jonne juuri ja juuri sain tungettua kepin. Suitset virkkasin puuvillalangasta.


Viime vuonna tyttö sai kaverin äidin askarteleman 1-vuotiskortin, jossa oli mielestäni tosi kiva idea. Nyt kopioin sen sillä ajatuksella, että näitä olisi hauska kerätä letkaksi useammalta vuodelta.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Hienostelutakki

Tämä tytölle ompelemani "hienostelutakki" asusteineen valmistui jo lokakuussa, mutta on jäänyt esittelemättä.



Olin jo aikaisemmin suunnitellut, että olisi kiva ommella tytölle joku sievä talvitakki, jota voisi välillä käyttää arkisempien talvikamppeiden tilalta. Sattumalta käsityökirppikseltä löytyi vitosella pikkutytön takkikankaat, jotka olivat jääneet joltain käyttämättä. Kangas oli jotain fleecen tyylistä, paksuhkoa, pehmeäpintaista ja mukana oli myös tekoturkiksen tapaista materiaalia, joka oli ajateltu kaulukseen ja hihansuihin. Värinä oli tuollainen jännä marjapuuronpunainen. Ihan kaunis, vaikka itse en alunperin ollut ajatellut punaista. Tulipahan kerrankin jotain todella tyttömäistä.



Kaavan löysin Ottobrestä, mutta numeroa en tullut laittaneeksi ylös...Joka tapauksessa tosi ihana malli. Koska kangas ei varsinaisesti ollut mitään ulkokangasta, ei villaa, eikä ehkä kovin lämmintä, tein vuoren fleecetikkikankaasta. Napeiksi valitsin söpöt helminapit. Malliin kuului myös hattu ja pakkohan sekin oli ommella. Lakkiin käytin samaa tekoturkista reunaan ja vuoriin ja päällikangas on vakosamettia, josta aiemmin tein vauvan turkistöppöset. Solmimisnauhoiksi laitoin tyyliin sopivaa satiininauhaa.



Varsin sievä kokonaisuushan tästä tuli. Kamppeet ovat olleet käytössä siis jo kolmisen kuukautta ja ovat kyllä herättäneet ihastusta.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Kierrätyskankaista

Ompelin pian puolivuotiaalle siskontytölle joululahjaksi mekon ja housut kierrätysmateriaaleista. Liivimekko syntyi vanhasta Mari-paidasta ja housut Lego-merkkisestä neulepuserosta.


Puna-valkoruudullinen paita on pyörinyt kaapissa pitkään ja olen miettinyt pirteälle kankaalle hyvää käyttötarkoitusta. Mielestäni se sopi tähän hieman muokkaamaani Ottobren malliin kivasti. Nappilistan hyödynsin suoraan paidasta, tosin lisäsin pari nappia ja napinläpeä, että sain riittävän tiheän napituksen. Alkuperäiset napit kuitenkin riittivät.  Yläreunan koristelin pitsinauhalla ja olkaimissa on tarrakiinnitykset.



Housut tein saman puseron hihoista, jonka miehustasta syntyi tämä tyyny aiemmin tuunaamaani korituoliin. Kaavassa käytin apuna vanhoja trikoisia vauvanhousuja. Vyötärön tein valkoisesta resorista.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Pyörä


Olen jo pitkään haaveillut pihaan koristukseksi vanhaa polkupyörää, jonka kyytiin voisi vuodenaikojen mukaan vaihdella kukkia, valoja tms. Vastaavia olen nähnyt monessakin paikassa. Tarjolla taitaisi olla jonkinlaisia tällaiseen tarkoitettuja koristepyöriäkin, mutta halusin mieluumin oikean vanhan pyörän.

Sopiva yksilö löytyikin läheltä. Alunperin äitini on vuosia sitten hankkinut käytettynä tämän Tunturi Daamin minulle. Nyt se oli ollut muutaman vuoden lainassa siskoni miehellä ja ilmeisesti kovassa käytössä. Se tuli tiensä päähän niin, että jatkuvaan korjaamiseen alkoi kulua enemmän aikaa kuin jäi ajamiselle. Eikä tällä ajaminen tainnut enää olla kovin turvallistakaan. Tässä vaiheessa lankoni päättikin lahjoittaa pyörän takaisin käyttööni...hehheh. Oikeasti tämä siis tuli kuin tilauksesta, sillä minulla ei pyörälle olisi enää muuta käyttöä ollut. Rahaakin tähän kului nyt ainoastaan maalipurkin ja takalaatikon verran eli noin 15 euroa.




Maalasin Daamin valkoiseksi ja sijoitin talon nurkalle. Tarakalle hankin puulaatikon, johon nyt ensihätään keräsin havuja myrskyn kaatamasta kuusesta. Viritin vielä valotkin vaikka kevättä kohti jo mennäänkin. Onhan nyt vielä aika pimeää. Etukori on vielä etsinnässä ja sitä odotellessa ripustin eteen vanhan lyhdyn.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Essut tytöille


Ennen joulua ompelin tytölle oman esiliinan ja huivin ja samanlaisen setin tytön kaverille tuliaisiksi. Malli on tuollainen liivimekon tyylinen, jonka ajttelin suojaavan hyvin pienten leipureitten vaatteita. Edessä on pieni vastalaskos. Kaavan piirsin itse. Huivi on nauhoilla solmittava kolmiohuivi.




Vaikka puuvillakankaan kuosina on piparkakkuja, ajattelin nämä ihan ympärivuotiseen käyttöön. Koristelut tein pitsinauhoista ja sydännapeista. Essun takana on tarrakiinnitys.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Talviauringon paisteessa

Blogin viimeisimpänä päivityksenä kummittelivat edelleen nuo tontut, vaikka kaikki jouluinen on jo raivattu odottamaan ensi vuotta. Siksipä tänään, talviauringon ihanasti paistaessa, nappasin muutaman kuvan siitä, mitä jäi jäljelle, kun kaikki se jouluroina pakattiin laatikoihin.



Eteisen lipaston päällä maatuskat syrjäyttivät olkipukin ja -possun. Maatuskathan ovat nyt kovassa huudossa vähän joka paikassa, joten päätin nostaa ne esille sisustusta piristämään. Ovathan nämä veikeitä ja tuovat vähän väriä. Näistä kaksi ekaa ovat vanhempieni tuomia Viipurin-tuliaisia melkein kolmenkymmenen vuoden takaa ja loput kirpparilta. Isoon taulunkehykseen laitoin Ikean lintukankaan, joka siinä ennen joulua olikin ollut jo pitkään. Tämä kuosi hillittyine väreineen jotenkin vaan miellyttää silmääni niin, etten raaski siitä luopua.




Eteisen välioven lasiruutujen liekoseppeleet, jotka tein ennen joulua, annoin vielä jäädä paikoilleen. Riisuin vaan jouluilmeen vaihtamalla kangassydämet käpyihin ja kristalleihin.


Oksa-asetelma sai myös luopua joulukoristeista ja sen juurella ollut valosarjakin sammui lopullisesti aattoiltana. Niimpä jäljelle jäivät vain valkoiset oksat ja virkatut pitsisydämet. Talolyhtyjen sisään viritin pienen valosarjan, joka pikkuikkunoista tuikkiessaan näyttääkin kivemmalta kuin kynttilät.

Monenlaista ompelusta ja muutakin projektia on tekeillä, mutta kaikki roikkuvat vielä puolivalmiina tai valokuvausta odotellen. Jouluaskartelujen jälkeen iski oikea vimma jos jonkinlaiseen sisustus- ja ompelujuttuun ja enköhän pian saa jotain tänne blogiinkin esille. Hyvää ja aurinkoista uuttavuotta kaikille blogissa pistäytyville!

maanantai 2. tammikuuta 2012

Tonttutehdas

Oma huovutettu tonttuni

Olen kolmena viime jouluna askarrellut huovutettuja tonttuja ensin itselle ja sitten lahjoiksi. Tuo oma tonttuni on täällä blogissa esiintynyt aikaisemminkin. Se on tehty lähes kokonaan neulahuovuttamalla. Liivi ja housut on ommeltu kankaasta.

Edellisenä jouluna lahjaksi tekemäni tonttu.

Tänä jouluna lahjaksi valmistuivat nämä kaksi kaverusta.

Sittemmin olen kehittänyt tekniikkaa jonkinlaiseksi sekatekniikaksi, jossa olen yhdistänyt neulahuovutusta, neulontaa ja ompelua. Päät, kengät ja lapaset olen yleensä huovuttanut. Tonttulakin olen ommellut turvehuovasta. Housut olen neulonut hahtuvalangasta vauvojen villavaippahousujen ohjetta soveltaen ja huovuttanut koneessa. Muissa vaatteissa olen käyttänyt vanhoja neuleita ja kankaita. Puseron osia ja kaulahuiveja olen neulonut. Parrat ovat vanhoja jäämälankoja. Täytteenä tontuissa on vanua ja pyllyn kohdalla pussissa herneitä tai kauranjyviä, joiden ansiosta tontut istuvat paremmassa asennossa. Koristeluihin olen käyttänyt milloin mitäkin varastoista löytyvää.

Tässä vielä kuvakooste viime vuonna lahjaksi valmistuneen tontun synnystä:
 
Kasvojen huovutus meneillään. Lankaparta on jo paikoillaan.

Ylävartalo muodostuu turkisliivistä sekä neulotuista hihoista ja puseron etumuksesta.

Lapaset huovutin styroxin päälle.

Pesukoneessa huovutetut housut kuivuvat lauteilla.

Jalassa tytön vanhat sukat, johon huovutin päälle kengät.
Tontun selkäranka on metallista kierretankoa.
Valmiiksi koottu tonttu kaikkine viimeistelyineen uudessa kodissaan.

Itsetehtyjä joululahjoja

Tänä jouluna tein itse useammankin lahjan ja tässä niistä muutama.


Miehen sisko sai virkatun maton ja pannunalusen keittiöön. Mallina oli jälleen sama Juhannusruusumatto kuin aiemmissakin matoissani. Tämä oli hieman pienemmässä koossa, että tuli kohteeseen sopivan kokoinen.





Kohta 10 kk ikäinen kummipoika isoveljineen sai aplikoidut traktoripuserot. Materiaalina oli college.



8-vuotiaalle kummipojalle tein vanhasta kirjasta salakätkön, joka kätki sisäänsä pari lahjakorttia. Kirjahyllyssä kirja näyttää tavalliselta, mutta sen sisään voi piilottaa haluamiaan aarteita.




Tällaisen tekemisestä minulla ei ollut mitään aiempaa kokemusta eikä tietoa. En löytänyt netistäkään vastaavia, joten kehitin omat ohjeet.

Kiinnitin ensin sivut toisiinsa sieltä täältä erikeepperillä ja sitten pienissä nipuissa niittipyssyllä. Sain mieheltä etukaäteen joululahjaksi sähkökäyttöisen kätevän niitti/naulapyssyn, joka soveltui tähän oikein hyvin. Kun sivut olivat tiukasti yhdessä, kaiversin keskelle kolon mattopuukolla. Tämä oli homman haastavin ja pitkäveteisin vaihe, josta sain myös ison rakon käteeni. Lopuksi vuorasin kolon keinonahalla. Sivuun tein vielä samasta nahasta ja tarranauhasta kiinnityssysteemin, etteivät aarteet pääse tippumaan kirjan välistä.

Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen. Kirjasta tuli siisti, kestävä ja päällepäin ihan tavallisen kirjan näköinen.